Nämä fiilikset on viimeiset viikot (lue: kuukauden) pyörinyt mielessä ja kirjoitan nyt aivan huippumyöhässä mun yhdestä parhaista viikonlopuista täällä! Keräsin kuvat tätä postausta varten jo kauan sitten, mutta varmaan kesäfiilikset ja muut kiireet on saanut mut unohtamaan itse postauksen kirjoittamisen ja julkaisun. Noh, eikös vanha sanonta menekin että parempi myöhään kuin ei milloinkaan, joten annetaan palaa...
Pari viikkoa sitten oli Senior Skip Day, joten mehän päätettiin muiden senioreiden tavoin skipata. Perinteenä on suunnata rannalle, mutta koska ei haluttu ajaa tuntia Grand Bendiin, mentiin Sombraan bridge jumping (eli hyppimään sillalta veteen) ja oli yksi UPEIMPIA paikkoja ikinä! Voitti mennen tullen kaikki rannat ja saatiin olla aivan keskenämme ja nauttia kylmästä vedestä, auringosta ja hyvästä seurasta.
 |
| Erika the vesipeto |
 |
| Mä en turhan montaa kertaa sillalta hypännyt (itseasiassa vain kaksi), mutta sain luvan kuvata ja videoida kun pojat hyppäs |
En voi tarpeeksi hehkuttaa tota paikkaa ja sen ihmeellisyyttä. Silloin kun ei pompittu jokeen, käveltiin sillan päällä menevää vanhaa rautatietä edestakas ja fiilisteltiin tulevaa kesää ihanassa auringonpaisteessa. Aurinko ei kuitenkaan ollut lämmittänyt alla olevaa vettä ja vaikka se olikin suhteellisen kylmää, olin sinnikkäs suomalainen ja tein uimakierroksen joen toiseen päähän. Nauraen voin kertoa, että sillalla mun mukana oli neljä poikaa ja vain yksi heistä suostui uimaan mun kanssa, muiden mielestä vesi oli liian kylmää.
Yläkuvassa poseeraan yhdessä Oliverin kanssa. Parin tunnin jälkeen suunnattiin takaisin Petroliaan ja hengasin loppuillan Oliverin ja Alejandron luona uiden kunnes illalla Vilja liittyi meidän seuraan ja mentiin vielä Crabbysiin alkupaloille.
Lauantaina näin pitkästä aikaa Tiesin (Hollanti) ja Mathisin (Ranska), sillä he olivat tulleet Oil Springsiin Mathisin hostäidin YFU-velvollisuuksien takia. Oli mahtavaa nähdä näitä kahta ja koko päivä oli täynnä naurua, hymyjä, aurinkoa ja täysiä vatsoja, mentiinhän me Petroliaan Pizzafesteille. Ennenkö kysyt, kyllä, pizzafest on juttu täällä ja siitä puhuttiin jo viikkoja ennen itse tapahtumaa. Lähes koko kylä oli kokoontunut Petrolian keskustaan nauttimaan pizzasta, hyvästä säästä ja sitäkin paremmasta seurasta. Petrolia oli omanlaisensa kokemus niin Tiesille kuin Mathisillekin, jotka ovat molemmat tottuneet suhteellisen suuriin kaupunkeihin niin Kanadassa kuin Euroopassakin. Suurin ihmetys heille oli se, kuinka kuuluisalta mä vaikutin, sanoinhan hei melkein joka vastaantulijalle ja kysyin kuulumisia. Nauroin ja sanoin, että Petroliassa kaikki tuntevat toisensa ja uudet tulokkaat otetaan vastaan tosi hyvin.
Iltapäivällä suunnattiin Tiesin, Mathisin, Oliverin, Alejandron ja Zachin kanssa Oliverille uimaan ja iltaa viettämään. Pizzansyömisen jälkeen oli hyvä polttaa kaloreita altaaseen hyppien ja puita pilkkoen. Turvallisuus ei ollut ihan kaikki kaikessa, kun Ties hakkasi puita varvastossut jalassa, mutta onneksi vältyttiin onnettomuuksilta. Ylläolevassa kuvassa näetkin polttopuiden vieressä lehdellä levänneen minikanin, se oli aivan superpieni! Myöhemmin illasta saatiin polttopuut käyttöön kun tehtiin bonfire ja loppuilta aina yhteen asti vietettiin ulkona jutellen ja vaahtokarkkeja sekä hotdogeja paistaen (tyypillisesti joka pojan tapaan nälkä yllätti tämänkin valjakon vain muutamaa tuntia pizzansyönnin jälkeen). Kotiin suunnatessa oli mun aika sanoa heipat Mathisille, sillä häntä en tule enää näkemään Kanadassa. Onneksi sovittiin kuitenkin, että hän tulee vierailemaan Suomessa ja mä varmasti Ranskassa!
Koko viikonloppu oli yksinkertaisuudessaan ihana ja hyvät ystävät, aurinkoinen ja lämmin sää sekä uiminen tekivät mut niin onnelliseksi. Tänään on tasan kuukausi jäljellä ennenkö Suomi taas kutsuu ja siitä ison osan tuun varmasti viettämään ulkona uiden ja kavereiden kanssa hengaten. Plussana on rusketus, joka on jo nyt tosi hyvässä vaiheessa, katsotaan jos mua ees tunnistaa kuukauden päästä!
